Kolmasosan kuvasta täyttää sipulivuori. Tuoreita, raikkaita punasipulin näköisiä sipuleja. Harmi, etten tarvitse sipuleita, kun ruokahuolto on ravintolassa. Hyvännäköiset korianteriniput on toinen herkku, joka jää ostamatta.
Mapusan linja-autoasemalla ei ole mitään järjestelmää… Iso aukio, jossa bussit odottelevat kyytiläisiä, Määränpäitä huudellaan ja useimmat reittiselosteet ovat paikallisilla kirjaimilla. Turistipaikat on tosin kirjoitettu ihan tutuilla aakkosilla. Kuvassa monenkirjavia busseja ja ihmisvilinää.
Terveisä Mapusan kaupungin perjantain markkinoilta. Sinne pääsee Anjunasta “kätevästi” bussilla. Tunnin verran kuumassa, pölyisessä bussissa. Menomatkalla oli tilaa: bussissa ei varmaan ollut pariakymmentäkään ihmistä. Istumapaikat täydet ja käytävällä väljästi väkeä. Paluumatkalla tulin – tai luulin tulevani – viimeisten joukossa, kun minut jo avustettiin pusertumalla sisään. Lopulta minun jälkeen tuli varmaan vielä kymmenen ihmistä. Ihan tiivis tunnelma.
Mapusa on noin 40 tuhannen asukkaan paikallisalueen keskuskaupunki. Monet turistityöntekijät asuvat Mapusassa ja ajelevat bussilla töihin ympäri Pohjois-Goaa.